Kun työssäni kysyn asiakkaalta itsensä hoitamisesta tai kauneudenhoito
rutiineja Usein vastaus on – Ei ole aikaa hoitaa itseäni. Kaapista löytyy
kalliitakin voiteita mutta niitä ei käytetä. Unet karsitaan minimiin ja syödään
jos keritään.
Kysymys: Kohtelisitko ketään tai mitään elollista niin huonosti kuin kohtelet
itseäsi?
Kysyn tätä kysymystä usein itseltäni kun olen vetänyt kalenterini täyteen ja
minuuttiaikataulu rullaa. Vastaan – En todellakaan! Niin vastaavat
järjestään kaikki joilta olen kysymyksen kysynyt.
Miksi kohtelet huonosti itseäsi ja laiminlyöt itsesi hoitamisen? Lakkaat
nukkumasta ja syömästä?
Pitääkö itsestään huolenpitäminen ansaita?
Ansaitsenko olla onnellinen?
Itsestäni tiedän, että yliväsyneenä ja tappostressissä en kukoista. Minulla
ei ole mitään annettavaa kellekkään. Silti ruuhkaa pukkaa välillä. Ja on
kivaa kun on säpinää. Missä siis menee raja mukavan säpinän ja
ylivoimaisen kiireen välillä?Jokainen asettaa rajat itse mutta on hyvä pysähtyä miettimään kiireen ja
hopun määrää aina silloin tällöin. Kysyä itseltään – Kuinka voin ja miltä
minusta tuntuu?
Ja se tärkein – Olenko onnellinen?
Elämämme on jatkuvaa tasapainoilua mutta kyllä se aina siitä suttaantuu.
